Kortisoli – mitä stressihormoni tekee elimistössä?

Mikä on kortisoli?

Kortisoli on lisämunuaisen kuorikerroksessa tuotettava steroidihormoni, glukokortikoidi. Se on elintärkeä: kortisoli ylläpitää verensokeria ja verenpainetta, osallistuu rasva- ja valkuaisaineiden aineenvaihduntaan ja hillitsee tulehdusreaktioita. Kun elimistö kohtaa fyysisen tai psyykkisen kuormituksen, kortisolin eritys lisääntyy ja auttaa saamaan energiaa käyttöön.

Lisämunuaiset ovat pienet rauhaset munuaisten yläpuolella. Niiden kuorikerros tuottaa kortisolin lisäksi muun muassa aldosteronia, ja ytimestä erittyvät adrenaliini ja noradrenaliini.

Onko kortisoli stressihormoni?

Kyllä, kortisolia kutsutaan usein stressihormoniksi, koska sen eritys lisääntyy kuormituksessa. Stressireaktioon osallistuvat myös adrenaliini ja noradrenaliini, jotka vaikuttavat nopeammin: ne nostavat sykettä ja verenpainetta sekunneissa, kun taas kortisolin vaikutus käynnistyy minuuttien ja tuntien kuluessa.

Kortisoli ei silti ole pelkkä stressin merkki. Sitä erittyy joka päivä normaalin vuorokausirytmin mukaan, ja ilman sitä elimistö ei selviäisi. Stressin oireista kerromme tarkemmin artikkelissa stressin oireet.

Miten kortisolin eritystä säädellään?

Kortisolin eritystä ohjaa niin sanottu HPA-akseli: aivojen hypotalamus erittää CRH-hormonia, joka saa aivolisäkkeen erittämään ACTH-hormonia (kortikotropiinia). ACTH kulkee verenkierrossa lisämunuaisiin ja käynnistää kortisolin tuotannon. Kun kortisolia on riittävästi, se jarruttaa hypotalamuksen ja aivolisäkkeen toimintaa. Tätä kutsutaan negatiiviseksi palautesäätelyksi.

Miten kortisoli vaihtelee vuorokauden aikana?

Kortisolilla on selvä vuorokausirytmi. Pitoisuus nousee jo aamuyöstä ja on huipussaan pian heräämisen jälkeen. Tätä heräämisen jälkeistä nousua kutsutaan herätysvasteeksi. Iltapäivällä arvot ovat Terveyskirjaston mukaan noin 25–40 % aamua matalampia, ja yöllä ne ovat pienimmillään.

Rytmiin vaikuttavat esimerkiksi uni, valo, ateriat, liikunta ja vuorotyö. Yksi syy aamukortisolin huippuun on se, että se auttaa elimistöä valmistautumaan päivän toimintaan.

Mikä on hyvä kortisoliarvo?

Viitearvot ovat laboratoriokohtaisia, ja yllä olevat ovat HUS Diagnostiikkakeskuksen arvoja Terveyskirjaston mukaan. Ehkäisypillerit, estrogeenit ja raskaus lisäävät kortisolia kuljettavan valkuaisaineen määrää ja siten kokonaiskortisolia, vaikka vapaan kortisolin määrä ei muuttuisi.

Mitkä ovat korkean kortisolin oireet?

Pitkään jatkuva, selvästi liian suuri kortisolin tuotanto aiheuttaa Cushingin oireyhtymän. Se on harvinainen: Suomessa se todetaan Terveyskirjaston mukaan muutamalla kymmenellä ihmisellä vuodessa. Yleisin syy on aivolisäkkeen hyvänlaatuinen kasvain, harvemmin lisämunuaisen kasvain. Samankaltaisia oireita voi aiheuttaa myös vuosia jatkunut suuriannoksinen kortisonilääkitys. Tyypillisiä oireita ovat:

• painon nousu ja rasvan kertyminen erityisesti vyötärölle ja niskaan sekä kasvojen pyöristyminen
• lihasheikkous – esimerkiksi tuolilta nouseminen vaikeutuu
• ihon oheneminen, mustelmaherkkyys ja punertavat juovat iholla
• kohonnut verenpaine ja taipumus tyypin 2 diabetekseen

Yksittäiset oireet ovat tavallisia ja johtuvat yleensä muusta. Cushingin oireyhtymässä niitä on useita yhtä aikaa. Jos epäilet kortisolin liikatuotantoa, hakeudu lääkäriin – tila todetaan ja hoidetaan aina terveydenhuollossa.

Mitä matala kortisoli tekee?

Liian vähäinen kortisolin tuotanto johtuu lisämunuaisen tai aivolisäkkeen sairaudesta, tai se voi seurata pitkään jatkuneesta kortisonilääkityksestä. Lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoimintaa kutsutaan Addisonin taudiksi. Se on harvinainen, ja sen tavallisin syy on autoimmuunitulehdus. Oireet kehittyvät yleensä hitaasti kuukausien aikana, ja niitä voivat olla:

• väsymys ja voimattomuus
• laihtuminen ja ruokahaluttomuus
• pahoinvointi, vatsakivut ja oksentelu
• tavallista matalampi verenpaine
• ihon tummuminen ilman auringonottoa

Internetissä puhutaan ”lisämunuaisen uupumuksesta”, jonka väitetään johtuvan stressin uuvuttamista lisämunuaisista. Terveyskirjaston mukaan lisämunuainen ei voi ”uupua” itsestään. Kortisonilääkkeitä ei pidä koskaan ottaa omin päin ilman laboratoriokokein varmistettua puutetta.

Voiko kortisoli lihottaa?

Sairauden aiheuttama kortisolin liikatuotanto lihottaa, ja paino kertyy erityisesti vartaloon. Arkisen stressin ja painon yhteys on monimutkaisempi. Pitkittynyt stressi voi vaikuttaa ruokahaluun, uneen, liikkumiseen ja alkoholinkäyttöön, ja nämä vaikuttavat painoon enemmän kuin yksittäinen hormoni.

Mitä ”kortisolivatsa” ja kortisolicocktailit oikeasti ovat?

Kortisolivatsa on somessa yleistynyt nimitys vatsan seudulle kertyvälle rasvalle. Vatsan alueen rasvaan vaikuttavat perimä, ikä, hormonit, syöminen, liikunta, uni ja alkoholi. Yksittäistä ”kortisolivatsaa” ei voi todeta katsomalla, eikä sitä voi poistaa millään tietyllä ruoalla, juomalla tai ravintolisällä.

Kortisolicocktail, esimerkiksi appelsiinimehun, kookosveden ja suolan sekoitus, on somessa suosittu juoma, jonka väitetään laskevan kortisolia. Siitä ei ole tutkimusnäyttöä. Juoma voi sopia välipalaksi, mutta se ei säätele hormoneja.

Millä saa kortisolin laskemaan?

Terveellä ihmisellä tavoitteena ei ole laskea kortisolia vaan tukea elimistön normaalia stressivastetta ja vuorokausirytmiä. Tutkimusnäyttö ja Terveyskirjaston stressinhallintaohjeet tukevat näitä keinoja:

• Riittävä ja säännöllinen uni. Valvominen ja epäsäännöllinen unirytmi häiritsevät kortisolin vuorokausirytmiä.
• Säännöllinen ateriarytmi. Pitkät ateriavälit ja hyvin niukka syöminen ovat elimistölle kuormitusta.
• Kohtuullinen liikunta. Rasittava harjoitus nostaa kortisolia hetkellisesti, mikä on normaalia. Säännöllinen liikunta ja lyhyetkin liikuntatauot auttavat stressinhallinnassa.
• Alkoholin ja kofeiinin kohtuullisuus. Alkoholi heikentää unen laatua, ja runsas kofeiini voi nostaa kortisolia hetkellisesti.
• Rauhoittavat hetket. Hidas hengitys, rentoutusharjoitukset ja huolien käsittely sovittuna aikana voivat vähentää koettua stressiä.
• Päivänvalo ja ulkoilu. Aamun valo tukee vuorokausirytmiä, ja luonnossa liikkuminen auttaa monia palautumaan.
• Ihmissuhteet. Huolista puhuminen ja sosiaalinen tuki ovat keskeisiä stressinhallinnan keinoja.

Mikä ruoka alentaa kortisolia?

Yksikään ruoka ei alenna kortisolia. Tärkeämpää on syödä säännöllisesti ja monipuolisesti suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan: kasviksia, hedelmiä ja marjoja, täysjyväviljaa, palkokasveja, kalaa ja kasviöljyjä. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisempana, ja ilta-aterian kohtuullisuus voi helpottaa nukahtamista.

Milloin kortisoliarvot kannattaa tutkia?

Kortisolia tutkitaan, kun lääkäri epäilee lisämunuaisen tai aivolisäkkeen sairautta – esimerkiksi Cushingin oireyhtymää tai Addisonin tautia – tai seuratakseen niiden hoitoa. Väsymyksen tai stressin syyn selvittämiseen kortisolimittauksesta on harvoin hyötyä. Jos väsymys on pitkittynyt, lue myös ravintolisät väsymykseen ja väsymyksen syyt.