Stressin oireet – miten stressi tuntuu kehossa ja mielessä?

Mitä stressi on?

Stressi on elimistön ja mielen reaktio tilanteeseen, jossa vaatimukset tuntuvat ylittävän käytettävissä olevat voimavarat. Terveyskirjaston mukaan reaktio riippuu paljon siitä, miten tilanteen kokee ja tulkitsee: sama tilanne voi yhdelle olla innostava haaste ja toiselle raskas kuorma.

Lyhytkestoinen stressi kuuluu elämään. Se terävöittää tarkkaavaisuutta ja antaa energiaa esimerkiksi ennen esitystä tai tenttiä. Haitalliseksi stressi muuttuu, kun kuormitus jatkuu pitkään eikä palautumiselle jää aikaa.

Mikä on stressihormoni?

Stressitilanteessa lisämunuaisista erittyy adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka nostavat sykettä, verenpainetta ja verensokeria nopeasti. Hitaammin vaikuttava kortisoli auttaa elimistöä ottamaan energiaa käyttöön ja säätelee stressireaktiota. Kun uhka on ohi, hormonitasot palautuvat normaaleiksi. Kortisolista lisää artikkelissa kortisoli.

Miten stressi oireilee kehossa?

Terveyskirjaston mukaan stressin fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi:

• päänsärky ja huimaus
• sydämentykytys
• pahoinvointi ja vatsavaivat
• hikoilu
• niska-, hartia- ja selkäkivut sekä lihasjännitys
• toistuvat flunssat

Samoja oireita voi aiheuttaa moni sairaus. Jos esimerkiksi rintakipu, sydämentykytys tai vatsavaivat ovat uusia, voimakkaita tai pitkittyneitä, ne kannattaa tutkia eikä olettaa niiden johtuvan stressistä.

Millaisia psyykkisiä oireita stressi aiheuttaa?

• jännittyneisyys, ärtyneisyys ja levottomuus
• ahdistuneisuus ja mielialan lasku
• keskittymis- ja muistivaikeudet
• päätöksenteon vaikeus
• univaikeudet: nukahtamisen vaikeus, katkonainen uni tai liian aikainen herääminen

Miten stressi näkyy käyttäytymisessä?

Stressi muuttaa usein myös tapoja. Moni huomaa syövänsä epäsäännöllisemmin, liikkuvansa vähemmän ja käyttävänsä enemmän alkoholia, kahvia tai ruutuaikaa. Ristiriidat läheisten kanssa voivat lisääntyä, tai ihminen voi vetäytyä sosiaalisista tilanteista ja luopua harrastuksista. Nämä muutokset puolestaan heikentävät palautumista ja voivat pitkittää stressiä.

Mikä ero on lyhytaikaisella ja pitkittyneellä stressillä?

Äkillisen järkyttävän tapahtuman jälkeen voi tulla voimakas stressireaktio, johon liittyy esimerkiksi epätodellinen olo, unettomuus ja tapahtuman toistuva mieleen palaaminen. Se menee usein ohi päivien tai viikkojen kuluessa, mutta tukea kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.

Milloin stressiin pitää hakea apua?

Hakeudu työterveyshuoltoon, opiskelijaterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen, jos:

• oireet jatkuvat viikkoja eivätkä helpota levolla
• univaikeudet ovat pitkittyneet
• työ- tai opiskelukyky on heikentynyt
• väsymys on uupumusasteista, suhtautuminen työhön on muuttunut kyyniseksi tai ammatillinen itsetunto on heikentynyt – nämä ovat Terveyskirjaston mukaan työuupumuksen ydinoireita
• mieliala on pitkään matala tai kiinnostus asioihin on kadonnut
• huomaat käyttäväsi alkoholia tai muita aineita jaksaaksesi

Vastaanotolle kannattaa mennä ajoissa, ennen kuin toimintakyky heikkenee. Lääkäri selvittää myös, voiko väsymyksen taustalla olla jokin muu syy, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, anemia, uniapnea tai masennus.

Miten stressiä voi hallita arjessa?

Terveyskirjaston ja Työterveyslaitoksen ohjeissa toistuvat samat keinot:

• Palautuminen ja uni. Varaa aikaa riittävälle unelle ja säännölliselle unirytmille. Palautumista tukevat myös päivän aikana pidetyt tauot.
• Liikunta. Säännöllinen liikunta ja lyhyetkin liikuntatauot auttavat purkamaan jännitystä.
• Rajat ja kuormitus. Erota asiat, joihin voit vaikuttaa, niistä joihin et voi. Ota työn kuormitus puheeksi esihenkilön tai työterveyshuollon kanssa.
• Huolien käsittely. Varaa märehtimiselle oma rajattu ”huoliaikansa” ja kirjoita huolet ylös.
• Ihmissuhteet. Puhu huolistasi läheisille ja pidä yllä sosiaalisia suhteita.
• Luonto ja ulkoilu. Monille kävely metsässä tai muussa luontoympäristössä on helppo tapa rauhoittua.
• Hengitys ja rentoutus. Hidas, rauhallinen uloshengitys ja rentoutusharjoitukset voivat rauhoittaa elimistön stressireaktiota.
• Alkoholi. Alkoholi voi hetkellisesti rentouttaa, mutta se heikentää unta ja voi lisätä väsymystä ja stressiä.