Tihentynyt virtsaamistarve – miksi pitää käydä usein vessassa?

Kuinka monta kertaa päivässä on normaali virtsata?

Normaalia virtsaamiskertojen määrää ei voi sanoa tarkasti, sillä se riippuu ennen kaikkea siitä, paljonko juot, sekä esimerkiksi kahvin ja alkoholin määrästä. Satunnainen herääminen yöllä virtsaamaan on tavallista.

Terveyskirjaston mukaan tiheävirtsaisuudesta voidaan puhua, kun virtsaamiskertoja on yli kahdeksan vuorokaudessa ja niistä vähintään kaksi yöaikaan. Ratkaisevaa on myös se, haittaako tiheä vessassa käynti arkea tai unta.

Mistä tiheä virtsaamisen tarve johtuu?

Syitä on monia, ja usein niitä on useampi yhtä aikaa. Ensin kannattaa erottaa, tuleeko virtsaa tavallista enemmän vai onko rakko herkistynyt niin, että pienikin määrä tuntuu pakottavana tarpeena.

Jos tiheän virtsaamistarpeen lisäksi suihku on heikentynyt tai rakko ei tunnu tyhjenevän, lue myös virtsaamisongelmat ja eturauhasen liikakasvu.

Miksi pitää käydä yöllä vessassa?

Yövirtsaisuus eli nokturia tarkoittaa, että yöllä joutuu heräämään virtsaamaan kesken unien. Satunnainen kerta on tavallista, mutta kaksi kertaa tai useammin joka yö heikentää unta ja jaksamista. Käypä hoito -suosituksen mukaan nokturian taustalla on yleensä yksi tai useampi kolmesta syystä:

• Yöllä erittyy paljon virtsaa: iltajuominen, alkoholi, kahvi tai tee illalla, sydämen vajaatoiminta tai jalkoihin päivän aikana kertynyt neste, joka palaa verenkiertoon makuulla.
• Rakko ei pidätä hyvin: eturauhasen liikakasvu, yliaktiivinen rakko tai rakkoon jäävä virtsa.
• Uni katkeilee muusta syystä: esimerkiksi uniapnea tai unettomuus, jolloin herätessä käydään samalla vessassa.

Miksi yövirtsaaminen lisääntyy iän myötä?

Iän myötä virtsarakon toiminnallinen vetoisuus voi pienentyä, ja miehillä eturauhasen kasvu voi vaikeuttaa rakon tyhjenemistä. Myös iän mukana yleistyvät sairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta, diabetes ja uniapnea, sekä niiden lääkkeet lisäävät yövirtsaamista. Siksi yövirtsaamisen syy kannattaa selvittää eikä pitää sitä vain ikääntymisen merkkinä.

Mitä voin tehdä itse tihentyneelle virtsaamistarpeelle?

Kun tulehdus ja muut sairaudet on suljettu pois, omahoidolla pääsee usein pitkälle:

• Pidä virtsaamispäiväkirjaa 2–3 vuorokautta: kirjaa juomat, virtsaamiskerrat ja mahdollisuuksien mukaan virtsamäärät. Se kertoo, juotko paljon vai onko rakko herkkä.
• Ajoita juominen. Juo päivällä janon mukaan ja vähennä juomista pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.
• Vähennä kahvia, teetä ja alkoholia, erityisesti iltaisin.
• Harjoita rakkoa pidentämällä virtsaamisvälejä vähitellen. Kun tarve tulee, yritä odottaa hetki esimerkiksi hengittämällä rauhallisesti.
• Kerro jalkojen turvotuksesta lääkärille. Jos yövirtsaamiseen liittyy jalkojen turvotusta, sen syy selvitetään, ja hoitona voidaan käyttää esimerkiksi tukisukkia. Myös päivälepo voi vähentää yövirtsaamista.
• Tarkista lääkkeiden ajoitus lääkärin kanssa, jos käytät nesteenpoistolääkettä.

Jos heräät ensin muusta syystä ja käyt vessassa vain siksi, että olet hereillä, kyse voi olla enemmän unen kuin rakon ongelmasta. Kuorsaus ja hengityskatkokset kannattaa mainita lääkärille, sillä uniapnea lisää yövirtsaamista.

Milloin tiheän virtsaamisen takia pitää mennä lääkäriin?

Lääkärin arvioon kannattaa hakeutua aina, kun tiheä virtsaaminen haittaa arkea tai unta. Vastaanotolla selvitetään syy ja valitaan hoito, joka voi olla esimerkiksi rakkokoulutus, fysioterapia tai lääkehoito.