Raudanpuute – oireet, syyt ja miten se todetaan

Mitä raudanpuute on?

Raudanpuutteessa elimistön rautavarastot ovat ehtyneet. Rautaa tarvitaan punasolujen hemoglobiinin valmistukseen: hemoglobiini sitoo happea ja kuljettaa sen keuhkoista kudoksiin.

Puute kehittyy yleensä hitaasti. Ensin hupenevat rautavarastot, ja vasta kun niitä ei enää ole, hemoglobiinin muodostus heikkenee. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan raudan puutos on yleistä – erityisesti hedelmällisessä iässä olevilla naisilla.

Mistä tietää, että on raudanpuutetta?

Oireista ei voi päätellä, onko kyse raudanpuutteesta. Tyypillisiä, mutta epämääräisiä oireita ovat:

• väsymys ja jaksamattomuus
• kalpeus
• päänsärky
• hengästyminen rasituksessa ja sydämen sykkeen nousu
• korvien humina

Terveyskirjaston mukaan raudanpuutteeseen voivat liittyä myös kielikipu, kipu nieltäessä ja kynsien haurastuminen. Lievä anemia ei aina oireile, koska elimistö ehtii sopeutua hitaasti kehittyvään muutokseen.

Onko raudanpuute sama kuin anemia?

Ei ole. Anemia tarkoittaa, että veren hemoglobiinipitoisuus on viitearvoja pienempi. Raudanpuute on anemian yleisin syy, mutta rautavarastot voivat olla vähissä jo kauan ennen kuin hemoglobiini laskee. Silloin puhutaan raudanpuutteesta ilman anemiaa. Anemialla voi myös olla muita syitä kuin raudanpuute, esimerkiksi B12-vitamiinin tai folaatin puute tai jokin sairaus.

Kenellä raudanpuutteen riski on suurin?

• Hedelmällisessä iässä olevat naiset. Kuukautiset ovat nuorten naisten raudanpuutteen yleisin syy, varsinkin jos vuoto on runsasta. Suomalaisten naisten keskimääräinen raudan saanti on noin 10 mg päivässä, kun suositus on 15 mg.
• Verenluovuttajat. Jokainen luovutus vie rautaa. Veripalvelu seuraa luovuttajien hemoglobiinia ja antaa riskiryhmään kuuluville rautatabletteja.
• Kasvissyöjät ja vegaanit. Kasvikunnan rauta imeytyy heikommin kuin lihan hemirauta.
• Keliakiaa tai muuta imeytymishäiriötä sairastavat. Keliakia on yksi tavallisimmista raudanpuutteen syistä.
• Kestävyysurheilijat, erityisesti naiset, sekä kasvuiässä olevat ja paljon liikkuvat nuoret.
• Raskaana olevat, joiden raudan tarve kasvaa. Neuvolassa raudan tarve arvioidaan verikokeilla.
• Tulehduskipulääkkeitä paljon käyttävät, sillä ne lisäävät maha-suolikanavan verenvuodon riskiä.

Miehillä ja vaihdevuodet ohittaneilla naisilla raudanpuute johtuu useimmiten verenvuodosta ruoansulatuskanavassa, ja iän myötä taustalla voi olla myös suolistokasvain. Siksi heidän raudanpuutteensa tutkitaan aina tarkasti.

Miten raudanpuute todetaan?

Raudanpuute todetaan verikokeilla. Tavallisimmat tutkimukset ovat:

• Verenkuva – hemoglobiini (B-Hb) sekä punasolujen koko ja väri (MCV ja MCHC), jotka ovat raudanpuutteessa tavallista pienempiä.
• Ferritiini (P- tai S-Ferrit) – raudan varastoproteiini, jonka pitoisuus kertoo rautavarastojen koosta.
• Transferriinireseptori (P-TfR) ja transferriinin rautakyllästeisyys – lisätutkimuksia, joista on apua etenkin silloin, kun tulehdus vaikeuttaa ferritiinin tulkintaa.

Kun puute löytyy, sen syy on aina selvitettävä. Nuorella naisella syy on usein kuukautisvuoto, mutta muille aikuisille tehdään tavallisesti mahalaukun ja tarvittaessa suoliston tähystys verenvuodon poissulkemiseksi.

Milloin ferritiini on liian matala?

Ferritiinin viitearvot vaihtelevat laboratorioittain, ja tulos tulkitaan aina yhdessä muiden arvojen kanssa. Helsingin yliopiston vuonna 2024 julkaisemassa jutussa Naistenklinikan erikoislääkäri kertoo, että nyrkkisääntönä on pidetty: alle 30 µg/l arvo antaa aihetta epäillä raudanpuutetta, ja alle 20 µg/l arvoa pidetään vakavana puutteena. Suomalaisessa seurantatutkimuksessa, jossa on seurattu noin kahtatuhatta naista 35-vuotiaaksi, ferritiini oli alle 30 noin viidesosalla ja alle 20 seitsemällä prosentilla tutkituista.

Ferritiini kuvaa rautavarastoja luotettavasti vain, jos elimistössä ei ole tulehdusta tai infektiota, sillä tulehdustilat suurentavat ferritiinipitoisuutta. Siksi normaali ferritiini ei aina sulje pois raudanpuutetta, ja lääkäri voi tarvita lisätutkimuksia.

Miksi väsymystä ei kannata hoitaa omin päin raudalla?

Väsymykselle on lukuisia muita syitä, kuten univaje, stressi, kilpirauhasen vajaatoiminta, masennus tai infektiot. Jos aloitat raudan omatoimisesti, voi käydä kahdella tavalla huonosti: oikea syy jää löytymättä, tai verikokeiden tulos vääristyy, jolloin puutteen syyn – esimerkiksi verenvuodon tai keliakian – selvittäminen viivästyy.

Liika rauta on myös haitallista, eikä elimistö pysty poistamaan sitä tehokkaasti. Lue lisää artikkelista Rautalisän sivuvaikutukset ja raudan ylimäärä.

Miten raudanpuutetta hoidetaan?

Todetun raudanpuutteen hoidosta päättää lääkäri. Hoito on yleensä suun kautta otettava rautalääkitys, jonka annos ja kesto määritetään verikokeiden perusteella. Terveyskirjaston mukaan anemia korjaantuu tavallisesti muutamassa kuukaudessa, ja hoitoa jatketaan sen jälkeen vielä 2–3 kuukautta rautavarastojen täydentämiseksi. Keskeisintä on kuitenkin hoitaa puutteen syy.

Ruokavaliolla on tukeva rooli. Katso Rautapitoiset ruoat ja Raudan imeytyminen.