D-vitamiinin puutos – oireet, viitearvot ja riskiryhmät

Mitkä ovat D-vitamiinin puutoksen oireet ja mitä verikokeen nmol/l-arvot tarkoittavat? Kenellä riski on suurin ja miten D-vitamiinitaso mitataan – faktat selkeästi.

Talvinen mukulakivikatu puutalojen välissä matalan auringon valossa, etualalla puupenkki ja vihreä villahuopa
Lyhyesti

D-vitamiinin puutos todetaan verikokeella, joka mittaa kalsidiolin (P-D-25) pitoisuuden. Yli 50 nmol/l katsotaan riittäväksi, alle 50 nmol/l puutokseksi ja alle 25 nmol/l vaikeaksi puutokseksi. Lievä puutos on yleensä oireeton. Vaikea, pitkään jatkunut puutos voi aiheuttaa lihasheikkoutta ja luukipuja, aikuisilla osteomalasiaa ja lapsilla riisitautia. Puutoksen hoidosta päättää lääkäri.

Mitkä ovat D-vitamiinin viitearvot?

D-vitamiinitilannetta arvioidaan veren kalsidiolin eli 25-hydroksi-D-vitamiinin pitoisuudesta. Raja-arvoista ei ole täyttä yksimielisyyttä, ja eri lähteissä käytetään hieman eri rajoja:

Veren kalsidiolipitoisuuden (P-D-25) tulkinta
PitoisuusTulkinta
alle 25 nmol/lvaikea puutos
25–50 nmol/lpuutos
yli 50 nmol/lriittävä (Ruokavirasto)
75–120 nmol/losteoporoosin hoidon tavoitetaso (Käypä hoito)
yli 375 nmol/lliian suuri, voidaan todeta myrkytystilanteissa

Seerumin kalsidiolin yleiset viitearvot Suomessa ovat Terveyskirjaston mukaan 40–80 nmol/l. Ne kertovat kuitenkin lähinnä siitä, että pimeä talvi laskee monen pitoisuutta – eivät siitä, mikä on tavoite. Siksi tuloksen yhteydessä annetaan usein myös tavoitearvo, joka on yli 50 nmol/l.

Mitkä ovat D-vitamiinin puutoksen oireet?

Lievä puutos on yleensä oireeton. Moni ei huomaa mitään, ja vähäinen pitoisuus löytyy vasta verikokeessa.

Vaikea ja pitkään jatkunut puutos voi aiheuttaa:

  • lihasheikkoutta, erityisesti reisien ja lantion alueella
  • luukipua, tavallisimmin selässä, lantiossa ja raajoissa
  • aikuisilla osteomalasiaa eli luiden pehmenemistä
  • lapsilla riisitautia, jossa luut eivät kovetu normaalisti ja raajat voivat taipua

Voiko D-vitamiinin puute aiheuttaa nivelkipuja?

Osteomalasiassa kipu tuntuu luissa ja lihaksissa, ja se voi tuntua nivelkivun kaltaiselta, erityisesti selässä, lantiossa ja alaraajoissa. Tavallinen nivelkipu johtuu kuitenkin useimmiten muista syistä, kuten nivelrikosta, rasituksesta tai tulehduksellisesta sairaudesta. Pitkään jatkuneet kivut kannattaa tutkia lääkärissä.

Kenellä D-vitamiinin puutoksen riski on suurin?

  • Vähän auringossa olevat, kuten laitoshoidossa olevat ikääntyneet ja sisätyötä tekevät, joilla ulkoilu jää vähäiseksi myös kesällä.
  • Tummaihoiset, joiden iho muodostaa D-vitamiinia auringossa hitaammin.
  • Peittävästi pukeutuvat, koska vaatteet estävät UVB-säteilyä.
  • Ikääntyneet, joiden iho muodostaa D-vitamiinia selvästi vähemmän kuin nuorten.
  • Ne, jotka eivät syö kalaa eivätkä D-vitaminoituja maitovalmisteita, kasvijuomia tai levitteitä, esimerkiksi osa vegaaneista.
  • Ylipainoiset, joilla veren pitoisuus on usein matalampi.
  • Eräitä sairauksia sairastavat, kuten imeytymishäiriöistä, keliakiasta, Crohnin taudista, maksa- tai munuaissairaudesta kärsivät, sekä pitkäaikaisesti kortisonia tai epilepsialääkkeitä käyttävät.

Suomessa D-vitaminoidut maitovalmisteet ja levitteet ovat parantaneet väestön D-vitamiinitilannetta selvästi. Terveyskirjaston mukaan Finravinto 2017 -tutkimuksessa alle 30 nmol/l pitoisuus todettiin 5 %:lla miehistä ja 2 %:lla naisista.

Miten D-vitamiinitaso mitataan?

D-vitamiinitaso mitataan tavallisesta laskimoverinäytteestä, ja tutkimuksen nimi on P-D-25 (D-vitamiini-25-OH). Lääkäri määrää tutkimuksen tavallisesti silloin, kun epäillään puutosta tai kalsiumaineenvaihdunnan häiriötä.

Testin voi teettää myös omakustanteisesti laboratoriossa tai kotitestillä, jossa sormenpäästä otettu veripisara lähetetään laboratorioon. Tulos kannattaa tulkita yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, varsinkin jos sinulla on oireita tai sairauksia.

Miten D-vitamiinin puutosta hoidetaan?

Todetun puutoksen hoito kuuluu lääkärille. Lääkäri arvioi annoksen mitatun pitoisuuden, iän, painon ja mahdollisten sairauksien perusteella, ja tarvittaessa pitoisuus mitataan uudelleen muutaman kuukauden kuluttua. Samalla selvitetään, onko puutoksen taustalla esimerkiksi imeytymishäiriö.

Ennaltaehkäisyssä tärkeintä ovat D-vitamiinin lähteet ruoassa ja suositusten mukainen saanti. Lue lisää: D-vitamiinin lähteet ja D-vitamiinin saantisuositus.

Usein kysyttyä

Kuinka yleinen D-vitamiinin puutos on Suomessa?

Vaikea puutos on nykyään harvinainen, koska maitovalmisteisiin ja levitteisiin lisätään D-vitamiinia. Terveyskirjaston mukaan Finravinto 2017 -tutkimuksessa alle 50 nmol/l pitoisuus oli 29 %:lla miehistä ja 18 %:lla naisista.

Kenen kannattaa mitata D-vitamiinitaso?

Mittaus on hyödyllisin, jos sinulla on puutoksen riskitekijöitä, kuten imeytymishäiriö, munuais- tai maksasairaus, osteoporoosi tai pitkäaikainen kortisoni- tai epilepsialääkitys. Terveellä ja monipuolisesti syövällä rutiinimittaus ei yleensä ole tarpeen.

Voiko D-vitamiinitaso olla liian korkea?

Voi, mutta käytännössä vain liian suurista valmisteannoksista. Terveyskirjaston mukaan yli 375 nmol/l on liian suuri pitoisuus. Lue lisää artikkelista D-vitamiinin yliannostus.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Lääkärikirja Duodecim) – D-vitamiini
  2. Terveyskirjasto – D-vitamiini, D-vitamiini-25-OH (P-D-25)
  3. Ruokavirasto – D-vitamiini

Lisää artikkeleita