Vaihdevuodet – vaiheet, ikä, kesto ja mikä auttaa

Mitä vaihdevuodet tarkoittavat?

Vaihdevuodet (klimakterium) on ajanjakso ennen ja jälkeen viimeisten kuukautisten. Sen aikana munarakkuloiden määrä munasarjoissa vähenee, ovulaatiot harvenevat ja loppuvat, ja munasarjojen estrogeenin tuotanto hiipuu lähes kokonaan.

Vaihdevuodet ovat luonnollinen elämänvaihe, eivät sairaus. Osa naisista ei juuri huomaa muutosta, osalla oireet haittaavat arkea vuosien ajan. Kumpikin on normaalia.

Mitä menopaussi tarkoittaa suomeksi?

Menopaussi tarkoittaa viimeisiä oman hormonitoiminnan aiheuttamia kuukautisia. Koska viimeisiä kuukautisia ei voi tunnistaa etukäteen, menopaussin voi todeta vasta jälkikäteen, kun kuukautiset ovat olleet poissa yli vuoden. Arkikielessä sanaa käytetään usein koko vaihdevuosien synonyymina.

Esivaihdevuosista, niiden ensimmäisistä merkeistä ja kestosta kerromme tarkemmin artikkelissa esivaihdevuodet eli perimenopaussi.

Milloin vaihdevuodet alkavat?

Kuukautiskierto alkaa yleensä muuttua 5–10 vuotta ennen menopaussia, joten ensimmäiset merkit voivat tulla jo 40 ikävuoden jälkeen. Itse menopaussi tulee Suomessa keskimäärin 51 vuoden iässä. Useimmilla se osuu 45 ja 55 ikävuoden väliin, mutta normaali vaihtelu ulottuu 40:stä 60 ikävuoteen.

• Tupakointi aikaistaa menopaussia keskimäärin 1–2 vuodella.
• Munasarjojen poisto, sädehoito tai solunsalpaajahoito voi aiheuttaa vaihdevuodet aiemmin.
• Kohdun poisto tai hormonikierukka vaikeuttaa menopaussin ajoittamista, koska kuukautisvuotoa ei tule. Silloin tilannetta arvioidaan oireiden perusteella.

Voivatko vaihdevuodet alkaa alle 40-vuotiaana?

Voivat, mutta se on harvinaista. Jos kuukautiset loppuvat ennen 40 vuoden ikää, kyse voi olla munasarjojen toiminnan ennenaikaisesta hiipumisesta (POI). Menopaussia 40–45 vuoden iässä kutsutaan varhaiseksi menopaussiksi.

Kauanko vaihdevuodet kestävät?

Vaihdevuodet eivät ole yksi hetki vaan vuosien mittainen siirtymä. Esivaihdevuosien muutokset alkavat keskimäärin 5–10 vuotta ennen menopaussia eli yleensä 40 ikävuoden jälkeen, ja oireet ovat yleensä voimakkaimmillaan noin vuoden sisällä menopaussista.

Kuumat aallot ja hikoilu kestävät tavallisimmin 2–7 vuotta. Noin joka kymmenennellä niitä esiintyy vielä 10–20 vuotta viimeisten kuukautisten jälkeen. Mitä aiemmin oireet alkavat, sitä pidempään ne näyttävät kestävän. Lue lisää artikkelista kuumat aallot.

Emättimen limakalvojen oheneminen on poikkeus: se ei mene ohi itsestään, vaan hoitamattomana kuivuus voi jatkua loppuelämän.

Mitä estrogeenille ja progesteronille tapahtuu?

Esivaihdevuosien alussa kierto usein lyhenee ja keltarauhasen toiminta heikkenee, joten progesteronin eli keltarauhashormonin määrä vähenee. Estrogeenitaso voi tässä vaiheessa vaihdella aiempaa enemmän, mutta varsinaista puutosta ei vielä ole.

Menopaussin jälkeen munasarjat eivät enää tuota estrogeenia juuri lainkaan, ja aivolisäkkeen FSH-hormonin pitoisuus nousee. Matala estrogeeni vaikuttaa limakalvoihin, ihoon, luustoon sekä sydämen ja verisuonten terveyteen. Estrogeenin tehtävistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa estrogeeni.

Mitkä ovat vaihdevuosien tavallisimmat oireet?

Tyypillisimmät oireet ovat kuumat aallot, hikoilu ja unihäiriöt. Kuumia aaltoja on 70–80 %:lla naisista, mutta hankalia ne ovat noin viidesosalle. Lisäksi voi esiintyä esimerkiksi mielialan vaihtelua, keskittymisvaikeuksia, nivel- ja lihaskipuja, emättimen kuivuutta ja virtsavaivoja.

Kokosimme kaikki oireet ryhmiteltyinä artikkeliin vaihdevuosioireet.

Miten vaihdevuodet todetaan?

Yli 45-vuotiaalla diagnoosi perustuu yleensä oireisiin ja kuukautisten harvenemiseen tai loppumiseen, eikä laboratoriokokeita tarvita. Nuoremmilla ja epäselvissä tilanteissa mitataan FSH-hormoni: yli 40 IU/l viittaa yleensä menopaussiin.

Yksittäisestä estrogeenimittauksesta ei ole hyötyä, koska tasot vaihtelevat paljon eikä oireilevien ja oireettomien estrogeenitasoissa ole todettu eroa. Kilpirauhasen toimintahäiriöt ja uniapnea voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita, joten lääkäri arvioi tarvittaessa myös ne.

Mikä auttaa vaihdevuosiin?

Elintavoilla voi vaikuttaa sekä oireiden haittaavuuteen että vaihdevuosien jälkeiseen terveyteen:

• Liikunta: reipasta liikuntaa vähintään 2,5 tuntia viikossa ja lihasvoimaharjoittelua luuston tueksi. Liikunta auttaa sietämään kuumia aaltoja ja tukee mielialaa ja painonhallintaa.
• Monipuolinen ruokavalio: kasviksia, täysjyväviljaa ja kalaa sekä riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia luuston tueksi. Jos niitä ei saa ruoasta tarpeeksi, apteekin valmisteista on apua.
• Painonhallinta: ylipainoisilla vaihdevuosihikoilua esiintyy enemmän.
• Tupakoinnin lopettaminen: tupakointi pahentaa kuumia aaltoja ja lisää luukadon ja sydänsairauksien riskiä.
• Kohtuus kahvissa, alkoholissa ja voimakkaasti maustetuissa ruoissa: runsas kahvi ja mausteiset ruoat pahentavat oireita, ja moni huomaa niiden laukaisevan kuumia aaltoja.
• Uni: viileä makuuhuone, säännöllinen rytmi ja kevyet vuodevaatteet.

Miten vaihdevuosioireita hoidetaan lääkärissä?

Jos oireet haittaavat arkea, ota yhteys terveyskeskukseen, työterveyteen tai gynekologiin. Hoidon voi aloittaa yleislääkäri. Tehokkain hoito haittaaviin kuumiin aaltoihin ja hikoiluun on vaihdevuosien hormonihoito, jossa estrogeenia otetaan tabletteina, laastarina, geelinä tai suihkeena. Jos kohtu on tallella, hoitoon yhdistetään keltarauhashormoni.

Lääkäri arvioi aina hoidon hyödyt ja riskit. Tärkeimpiä vasta-aiheita ovat sairastettu rintasyöpä, syvä laskimotukos ja keuhkoveritulppa. Pelkkään emättimen kuivuuteen sopii paikallishoito: estriolia sisältäviä emätinpuikkoja ja -voiteita saa apteekista ilman reseptiä. Hormonittomiakin reseptilääkkeitä on.

Milloin vaihdevuosien takia pitää mennä lääkäriin?

• oireet haittaavat merkittävästi arkea, unta tai työkykyä
• kuukautiset loppuvat ennen 45 vuoden ikää
• vuodot ovat hyvin runsaita, tulevat tiheästi tai kierron välissä
• mikä tahansa verinen vuoto, kun kuukautiset ovat olleet poissa vähintään vuoden – se tutkitaan aina
• mieliala on pitkään matala tai tuntuu, ettei jaksa

Mitä ravintoaineilla on tekemistä hormonitoiminnan kanssa?

Ravintoaineet eivät hoida vaihdevuosioireita eivätkä korvaa lääkärin määräämää hoitoa. Kahdella B-vitamiinilla on kuitenkin hyväksytty tehtävä hormonien kannalta:

• B6-vitamiini edistää hormonitoiminnan säätelyä.
• Pantoteenihappo edistää steroidihormonien, D-vitamiinin ja joidenkin hermovälittäjäaineiden normaalia synteesiä ja aineenvaihduntaa.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa aikuisen naisen B6-vitamiinin saantisuositus on 1,6 mg ja pantoteenihapon riittävä saanti 5 mg vuorokaudessa. B6-vitamiinin turvallisen saannin yläraja aikuisille on 12 mg vuorokaudessa kaikista lähteistä yhteensä; aiemmin raja oli 25 mg, mutta se laskettiin vuonna 2023.

4 HER Menopause on vaihdevuosi-ikäisille naisille tarkoitettu ravintolisä. Kahden tabletin päiväannoksessa on 2,1 mg B6-vitamiinia (150 % saannin vertailuarvosta) ja 6 mg pantoteenihappoa (100 %) sekä yhdeksän muuta vitamiinia ja kivennäisainetta. Siinä on myös kolme perinteistä kasviuutetta: humalaa 300 mg, salviaa 200 mg ja puna-apilaa 160 mg, josta isoflavoneja 40 mg. Kasviuutteilla ei ole hyväksyttyjä terveysväitteitä. Valmistetta ei suositella alle 18-vuotiaille. Jos olet raskaana tai käytät lääkkeitä, keskustele lääkärin kanssa ennen käyttöä.

4 HERMenopausePuna-apila, salvia ja humala sekä B-vitamiinitKatso tuote →