Hiustenlähtö naisilla – syyt ja milloin lääkäriin

Kuinka paljon hiuksia lähtee normaalisti?

Hiukset uusiutuvat jatkuvasti, joten niitä irtoaa joka päivä tavallisesti kymmeniä. Pesupäivinä ja harjatessa irtoavia hiuksia huomaa enemmän, koska samalla lähtevät jo aiemmin irronneet hiukset.

Jokainen hius kasvaa vuosia, siirtyy sitten lepovaiheeseen ja irtoaa, minkä jälkeen samasta hiustupesta alkaa kasvaa uusi hius. Huolestuttavaa on vasta, jos hiuksia lähtee selvästi tavallista enemmän pitkään, päänahkaan tulee kaljuja kohtia tai hiukset ohenevat näkyvästi.

Mikä on telogeeninen hiustenlähtö?

Telogeenisessa hiustenlähdössä suuri osa hiuksista siirtyy yhtä aikaa kasvuvaiheesta lepovaiheeseen ja irtoaa muutaman kuukauden päästä. Hiuksia lähtee tasaisesti eri puolilta päätä. Terveyskirjaston mukaan hiustenlähtöä edeltää yleensä 2–4 kuukautta aiemmin voimakas fyysinen rasitus.

Tavallisia laukaisijoita ovat:

• synnytys
• vaikea infektio tai kova kuumetauti
• leikkaus tai vamma
• nopea painonpudotus ja niukka syöminen – myös laihdutuslääkkeiden avulla tapahtuva
• voimakas psyykkinen stressi
• lääkityksen aloitus, lopetus tai muutos

Akuutin telogeenisen hiustenlähdön ennuste on hyvä: hiusten kasvu palautuu Terveyskirjaston mukaan yleensä kuuden kuukauden kuluessa. Keski-ikäisillä naisilla esiintyy myös kroonista muotoa, jossa hiuksia lähtee harvoin runsaasti mutta jopa vuosien ajan.

Mitä on naistyyppinen kaljuuntuminen?

Naistyyppinen kaljuuntuminen eli androgeneettinen alopecia on perinnöllinen ominaisuus. Hiustupet reagoivat poikkeavasti mieshormoneihin, jolloin kasvuvaihe lyhenee, hiustupet pienenevät ja hiukset ohenevat vähitellen. Naisilla se alkaa Terveyskirjaston mukaan yleensä 40–60 vuoden iässä, ja hiuksia lähtee tasaisesti ympäri päätä. Varsinainen kaljuuntuminen on naisilla harvinaista.

Jos hiusten ohenemiseen liittyy kuukautishäiriöitä, aknea tai liikakarvoitusta, taustalla voi olla hormonihäiriö, kuten munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS). Silloin lääkäri tekee tarvittavat laboratoriotutkimukset.

Mitä muita hiustenlähdön tyyppejä on?

• Pälvikalju (alopecia areata) on autoimmuunisairaus, jossa hiukset lähtevät nopeasti pyöreinä läiskinä. Hiukset kasvavat usein itsestään takaisin kuukausien kuluessa, ja noin puolella ne kasvavat vuoden kuluessa osittain tai kokonaan takaisin. Taudinkulku voi kuitenkin vaihdella, joten pälvikalju kannattaa näyttää lääkärille.
• Vetoon liittyvä hiustenlähtö (traktioalopesia) johtuu tiukoista kampauksista, kuten leteistä ja poninhännistä, ja näkyy lähinnä otsan ja ohimoiden seudulla.
• Päänahan ihotaudit, kuten atooppinen ihottuma, tali-ihottuma, psoriaasi ja silsa, voivat aiheuttaa hiustenlähtöä etenkin ärsytyksen ja raapimisen kautta. Silsassa hiukset voivat katkeilla tai irrota.
• Arpeuttava kaljuuntuminen johtuu harvinaisista ihotaudeista, jotka tuhoavat hiustupet pysyvästi. Se alkaa usein punoittavina läiskinä, jotka myöhemmin vaalenevat ja arpeutuvat. Se vaatii pikaista lääkärin arviota.

Mistä hiustenlähtö johtuu – mitä syitä lääkäri selvittää?

Hiustenlähtöön voi liittyä yleissairauksia ja puutoksia, jotka kannattaa selvittää:

• Raudanpuuteanemia – yleisin teini-ikäisillä ja hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, esimerkiksi runsaiden kuukautisten vuoksi. Rautavarastoja kuvaa ferritiini.
• Kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta – molemmat voivat aiheuttaa hiustenlähtöä.
• B12-vitamiinin ja D-vitamiinin puutos – näiden yhteyttä hiustenlähtöön on tutkittu, ja puutos todetaan verikokeella.
• Lääkkeet – esimerkiksi retinoidit, solunsalpaajat, jotkin verenohennus- ja epilepsialääkkeet sekä hormonaalisen ehkäisyn aloitus tai lopetus.
• Hormonimuutokset – raskaus, synnytys, PCOS ja vaihdevuodet.

Hiustenlähtö ja vaihdevuodet – mitä tapahtuu?

Vaihdevuosina munasarjojen estrogeenituotanto vähenee, ja Terveyskirjaston mukaan hiustenlähtö voi tällöin pahentua. Naistyyppinen hiusten oheneminen alkaa usein samoihin aikoihin, 40–60 vuoden iässä.

Vaihdevuosi-ikäisellä hiustenlähdön taustalla voi olla myös esimerkiksi kilpirauhasen toiminnan häiriö tai raudanpuute, joten syy kannattaa selvittää. Hoitovaihtoehdoista voi keskustella lääkärin kanssa.

Mitä tutkimuksia lääkäri tekee?

Lääkäri kysyy, kuinka nopeasti hiukset ovat lähteneet, onko lähtö tasaista vai läiskittäistä ja onko päänahka muuten terve. Yksinkertainen vetokoe kertoo, irtoaako hiuksia tavallista enemmän. Tarvittaessa otetaan verikokeita esimerkiksi anemian, raudanpuutteen ja kilpirauhasen toiminnan selvittämiseksi, ja joskus päänahasta otetaan koepala.

Miten estää hiustenlähtö, ja miten sitä hoidetaan?

Hoito riippuu syystä. Telogeeninen hiustenlähtö korjaantuu yleensä itsestään, kun laukaiseva tekijä on ohi. Puutokset ja sairaudet, kuten raudanpuute tai kilpirauhasen vajaatoiminta, hoidetaan lääkärin ohjeiden mukaan.

Naistyyppistä hiusten ohenemista voidaan Terveyskirjaston mukaan hoitaa päänahkaan levitettävällä minoksidiililiuoksella, ja osa naisista voi hyötyä mieshormonien vaikutusta estävistä lääkkeistä. Laser-, mikroneulaus- tai PRP-hoitojen tehosta ei ole riittävää näyttöä. Pälvikaljun hoidosta päättää lääkäri. Itse voit hoitaa päänahan ihottumat hyvin ja välttää kiristäviä kampauksia – lisää käytännön vinkkejä artikkelissa Tuuheat hiukset.

Ravintolisät eivät hoida tai estä hiustenlähtöä. Jos sinulla on todettu puutos, sen hoitaminen on tärkeää. Lisää ravintoaineista: Vitamiinit hiuksille.

Milloin hiustenlähdön vuoksi pitää hakeutua lääkäriin?

• hiuksia lähtee äkillisesti ja runsaasti, eikä syy ole selvä
• päänahkaan tulee kaljuja läiskiä
• päänahka punoittaa, kutisee, kirvelee tai siinä on näppylöitä tai märkärakkuloita
• samaan aikaan on väsymystä, kuukautishäiriöitä, aknea tai liikakarvoitusta
• synnytyksen jälkeinen hiustenlähtö jatkuu yli puoli vuotta
• hiustenlähtö huolestuttaa tai haittaa elämää

Aloita yleensä terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai yksityislääkäriltä. Tarvittaessa sinut ohjataan ihotautilääkärille.